Katto valmistui ja talvi tuli

Parin viikonlopun aikana marraskuun alussa saatiin kattohommat siihen vaiheeseen, että mökin pystyi jättämään talvehtimaan. Kattojuoksujen päälle hakattiin aluslaidoitukseksi tulleet ponttilaudat ja siihen päälle vedettiin alushuopa. Huovan reunat kuumennettiin Kosanilla, sillä liimareunat eivät muuten tarttuneet kiinni toisiinsa syksyn kylmillä keleillä.

Harjalta katto jätettiin vielä auki, eli ponttilaudat laitettiin vain ruuveilla kiinni ja vedettiin muovi päälle. Tämä siksi, että voidaan keväällä puhaltaa eristeeksi tuleva puhallusvilla harjalta yläkautta. Myöskään räystäitä ei vielä tehty ja siksi ponttilautojakaan ei vielä päädyissä lyhennetty oikeaan mittaan.

 

Keväällä jatketaan sitten piipun muurauksella ja katon viimeistelyllä. Paljon muutakin tekemistä tietysti vielä riittää.

Katon teko etenee

Viime viikonloppuna meni taas kolme päivää katonteossa. Aluksi lyhennettiin kattojuoksut oikean pituisiksi ja säädettiin katon ristimitta kohdalleen. Samalla lyötiin hirsikkeet kiinni takaseinän ylimpään hirteen/kuistin katon kannatushirteen ja kattojuoksuihin. Hirsike eli lapeliukurauta antaa talon laskeutuessa kattojuoksun liikkua ulospäin. Tämä on tarpeen koska kurkihirren kohdalla on suurempi määrä hirsiä päällekkäin, jonka takia kurkihirsi siis laskeutuu enemmän kuin matalammat seinät.

Toisen puolen kattovasat lyhennettyinä. Räystäistä tulee noin metrin mittaiset.

Kun vasat oli saatu kohdalleen, laitettiin niiden päälle 12mm tuulensuojalevy, jonka alle tulee aikanaan yläpohjan eristeet. Tuulensuojalevy tulee varsinaisen kehikon päälle kokonaisina levyinä, kun taas kuistin ja räystäiden kohdille laitettiin vain kattovasojen levyiset soirot. Tuulensuojalevyn päälle ruuvattiin kiinni 2"x3" koolinki, joka muodostaa tuulensuojalevyn ja varsinaisen kattolaudoituksen väliin jäävän tuuletusraon. Tämä saattaa olla hieman hätävarjelun liioittelua, mutta ainakaan mökin ei sitten pitäisi auringosta kamalasti lämmetä, ja myös kattohuovan pitäisi näin kestää pitempään.

Laudoitusta vailla. Vasat lyhennettyinä ja tuulensuojalevyt ja kakkoskolmoset asennettuina.

Kuistin päälle saatiin vielä sunnuntaina pari metriä ponttilautaa ja kattohuopaa. Kuvat jäi hämärän yllätettyä ikävä kyllä ottamatta. Ensi viikonloppuna koitetaan sitten saada katto siihen kuntoon, että sen voi jättää odottamaan kevättä.

Kiitokset taas talkoolaisille: Olli, Anneli, Kaikka, Martta ja Kalevi. Niin ja Alma. 

Kattojuoksut

Kehikon valmistuttua päästiin seuraavana viikonloppuna rakentamaan kattojuoksuja. Ne tehtiin julmetuista 51x300mm kertopuista, jotta saadaan haluttu 300mm eristepaksuus yläpohjaan. Ensiksi sahattiin päätykolmiot tasaisiksi, ja asetettiin päätykolmioiden vierelle tulevat juoksut. Näihin juoksuihin vedettiin linjalangat kurkihirren ja seinien kohdalle. Näitten linjalankojen avulla alettiin sitten sovittamaan loppuja juoksuja, eli kolottiin niille kurkihirteen ja seinien ylimpiin hirsiin kolot, jotta kaikki ovat keskenään vaaterissa.

 Moottorisaha laulaa. Tässä tasataan päätykolmioita tasaisiksi.

Mökki alkaa jo näyttämään mökiltä. Päätyjuoksu puuttuu vielä ja juoksut täytyy myös vielä lyhentää alaräystäältä.

 Ensi viikonloppuna päästäneen jo sitten varsinaisen katon tekoon.

Hirsikehikon pystytys

Toissaviikonloppuna päästiin taas tositoimiin. Hirsikehikko tuli lopulta valmiiksi, purettiin veistäjän toimesta ja siirrettiin nipuissa tontille. Sisäseinien piilutus piti alunperin tehdä purkuvaiheessa, mutta aikataulupaineista johtuen siitä jouduttiin luopumaan. Se voidaan toki tehdä vielä myöhemminkin.

Hirsiniput. Hirret oli siististi numeroitu neljään tällaiseen nippuun.

Ensimmäinen varvi. Hirret nosteltiin paikoilleen hirsinippujen kanssa samalla rekkakyydillä tulleella Gardemeisterin "Zatopekillä". Samalla vehkeellä nostettiin lauantaina myös naapurin rantaan uponnut Silver Eagle + Land Rover + traileri.

Hirsien tapitus. Teppo teki hienon mittaustyökalun tappien pituuden mittaamiseksi. Tikulla tarkistettiin reijän syvyys, ja tehtiin tapeista pari-kolme senttiä lyhyemmät. Näin tappeihin jää "laskeutusmisvara", eli tappi ei jää hirsiseinän laskeutuessa kantamaan ylempää hirttä.

Leka heiluu. Ja tappi saa kyytiä.

Ensimmäisen päivän aikaansaannos. Homma eteni aika kivasti, kun naisväki hoiti hirsien väliin tulevien eristeiden niittaamisen, Gardemeister nosteli hirret koneella paikalleen ja minä ja isäni jeesasimme hirsien asettamisessa ja laitoimme tapit paikalleen. Tässä vaiheessa työssäkäyvät joutuivat lähtemään ansiotyöhön, ja loppu-urakka jäi huru-ukkojen ja Gardemeisterin harteille. Heiltä meni hommassa kuvan ottamisen jälkeen vielä noin pari päivää, eli koko kehikon pystytys oli noin kahden ja puolen päivän homma keskimäärin kolmelta hengeltä.

Kehikon pystyttämisen jälkeen onkin sitten kiire saada rakennettua vesikatto, ennenkuin talvi koittaa.

Kesän aikaansaannoksia

Helteet alkaa loppumaan, niin lienee aika päivittää missä projektissa mennään. Hirrenveiston venymisen takia ei kesällä sitten ollutkaan kauhea kiire sokkelin tekemisen kanssa, ja se saatiinkiin varsin hyvin kasaan ilman kovin pitkiä työpäiviä. Tällä hetkellä kaikki on valmiina odottamassa hirsikehikon saapumista.

Edellisen päivityksen jälkeen teimme faijan kanssa Vuohijärven kylältä haettuja muotteja apuna käyttäen betonianturan valumuotit. Annikan kanssa sitten väänneltiin muotteihin harkkoraudat. Betoni tuli Har-Be Oy:ltä Heinolasta. Ko. firmaa voi ainakin meidän kokemuksen perusteella suositella lämpimästi, koko homma toimi kuin junan vessa: Soittelin heille heti maanantaina muottien teon jälkeen ja tarkoitus oli ottaa betoniauto paikalle keskiviikkona. Tiistaiaamuna, kun näytti, että keskiviikkona saattaa sataa, soittelin heille heti aamukahdeksalta ja homma saatiinkin hoidettua niin, että kahdelta iltapäivällä olikin jo betoni muoteissa kuivumassa. Tässä vaiheessa oli myös hanslankari Esa ilmestynyt paikalle.

Betonin valu. Homma hoitui varsin näppärästi pitkäpuomisella autolla, ja lapparimiehet saivat keskittyä ammattitautinsa (rintalastan sisäänpainuma) kehittelyyn.

Betonin kuivuttua muutaman päivän purettiin muotit ja alettiin miettiä, miten noin 330kg/kappale painavat kymmenen sokkelikiveä saataisiin paikalleen. Kivet oli tilattu Kouvolasta Kymen Kivikeskukselta, ja ne ovat kuution mallisia, joka kantin ollessa n. 50 cm pitkä. Kaksi sivua on sahattu sirkkelillä tasamittaan, jotta ne olisi helpompi asettaa betonivalun päälle oikeaan korkoon.

Onneksi faija on tottunut työssään painavienkin taakkojen siirtoon ja niinpä loppujen lopuksi keksittiinkin varsin näppärä tapa kivien liikutteluun. Kivet vedettiin aluksi taljan avulla peräkärryn päälle, peruutettiin autolla suurinpiirtein oikeaan paikkaan, ja vedettiin taljalla alas anturan päälle. Auttamassa oli faijan lisäksi lankomies Jusa. Kaikki apu olikin tässä hommassa kyllä tarpeen.

E

Ensimmäinen kivi asettumassa paikoilleen. Taljaa sai päivän aikana kammeta sen verran monta kertaa, että seuraavana päivänä oli kipeänä aika monta lihasta, josta ei kuvan ottohetkellä ollut vielä tietoakaan.

Kivet saatiin tällä tapaa suurinpiirtein oikeille kohdilleen. Seuraavana päivänä vielä hienosäädettiin ne tarkemmin oikeille kohdilleen. Tämä tapahtui kiinnittämällä naruilla kaksi kakkosnelosta kivien sivuille ja liikuttelemalla ne niistä vääntelemällä oikeille paikoilleen. Kun kivet olivat paikoillaan, muurattiin vielä kehikon sisäpuolelle piiloon jäävät väliseinien tuet yms. Leca-harkoista ja peiteltiin betoniantura hiekalla, jotta kivet näyttäisivät nousevan suoraan maasta.Paria kiveä jouduttiin korottamaan metalliprikoilla (ilmeisesti betonin pinta petti kiviä siirreltäessä), ja niiden alle täytyy vielä ohuella laastilla valaa lisää tavaraa.

Kivet paikoillaan.

Mökin pohjat

Viime viikolla oli kaivuri tontilla kaivamassa mökin pohjia. Mökin paikalle tehtiin kevyt massanvaihto, eli kaivettiin pintamaat pois mökin alta, asennettiin routaeristys ja salaojat, ja täytettiin kuoppa routimattomalla soralla. Samalla asennettiin paikalleen myös viemäri ja saunakaivo likavesille, sekä kaivettiin vesijohdolle ura kaivolta mökille. Samaa uraa pitkin vedetään hieman pinnemmassa myös sähköpiuha mökkiin.

Itse olin kaivurin tullessa Ruotsissa duunireissussa, mutta faija ilmoittautui onneksi vapaaehtoiseksi auttamaan kaivurikuskina toiminutta Jouko Pylkkästä. Kaivaminen kesti kuitenkin melkein neljä päivää, joten ehdin hyvin mukaan vielä perjantaiksi ja lauantaiksi.

Tältä rakennuspaikalla näytti vielä edellisviikonloppuna.

Tässä taas "jälkeen" kuva, jossa jo tärytetään maata tiiviimmäksi. Pylkkäseltä löytyi itseltään 140 kg:n lätkä, jolla maata tärytettiin. Sen jälkeen sitä vielä kasteltiin vedellä, joka vielä entisestään tiivistää maata. Etualalla näkyvät Uponorin mökki- ja saunakaivojen kannet, joihin johdetaan harmaat jätevedet.Saunakaivon kautta ne sitten imeytyvät maastoon.

Pylkkänen oli ensi töikseen kaivanut tontilta ylös merkkaamme kannot. Kantoja kertyi loppujen lopuksi parin kuorma-autokuorman verran. Pylkkänen kuskasi ne sorakuopalleen, jossa ne varmaankin mädäntyvät seuraavan parin vuosikymmenen ajan.

.Tässä sitten muutaman päivän uurastuksen loppputulos. Tuohon voidaan sitten ruveta valamaan betonianturaa mökille. Taustalla näkyy myös Pylkkäsen tuoma kivikasa, joka pitää roudata venerantaan. Sen jälkeen pitäisi päästä veneen kyytiin kuivin jaloin myös kevättulvan aikaan.

Suuret kiitokset Faijalle avusta. Kehut myös Pylkkäselle, joka tuli paikalle lupaamanaan aikana (siis suuri poikkeus muihin saman alan edustajiin) ja hoiti hommat muutenkin varsin ammattitaitoisesti. Oli myös melko kätevää, kun samalta kaverilta sai hiekat, sorat ja kivet varsin joustavasti.

Huussin perustukset

Vappu hieman verotti viime viikonlopun työtahtia, mutta huussiprojektia saatiin kuitenkin vietyä hieman eteenpäin. Koivutaapelin jalat oli myös roudan sulamisen ansiosta pettäneet, joten se pinottiin uudelleen.

Huussin perustukset tehtiin Porvoolaisen Paalupiste Oy:n valmistamista ruuvipaaluista, jotka kierrettiin maahan rautakangen ja suomalaisen sisun avulla. Sisu, tai lähinnä rautakangen jäykkyys, ei kuitenkaan aivan riittänyt, ja paalut jäivät sen verran maanpinnan yläpuolelle, että hallituksen päätöksellä niitä päätettiin lyhentää parikymmentä senttiä. Lyhennettyinäkin ne riittänevät kyllä mainiosti pitämään hyyskän paikallaan.

 Ruuvipaalut kierrettiin maahan rautakangen avulla. Tässä vaiheessa homma tuntui vielä helpolta, mutta maanpaine ja syvemmällä maassa oleva savi tekivät loppuväännöstä  aika vaikeata.

 Lyhennettyjen ruuvipaalujen päälle lähdettiin koolaamaan hyyskän runkoa.

Kiitokset jälleen kerran kaikille talkoisiin osallistuneille. Rakennushommissa saattaa nyt olla hieman hiljaisempaa, kun järvi oli jo auennut ja pitää ensiviikonloppuna saada vene vesille. Sitä ennen tarvitaan vielä hieman keväthuoltoa ja uusi kaikuluotain ja plotterikin pitäisi saada asennettua.

Hirrenveisto etenee

Ajeltiin perjantaina Vuohikselle Valkealan kautta, jotta päästiin vakoilemaan miten hirsikehikon veistäminen etenee. Homma on näköjään saatu alkuun, mutta vielä on aika paljon tehtävää.

 Hirsikehikko alkaa syntymään.

Lohenpyrstösalvos.

Kiitos ahkerien talkoolaisten (Martta, Kalevi, Anneli ja Olli), saatiin kaikki laudatkin vihdoin ja viimein parkattua ja taapeloitua.Mäntytaapeliin saatiin tehtyä jonkinlainen kattokin päälle, mutta pressua ei uskallettu kovan tuulen takia alkaa vielä virittelemään. Könöselle tiedoksi, että kyllä niissä männyissä sitä janhustakin oli...

Lautataapelit. Etualalla mäntytaapeli, ja taaempana koivutaapeli.

Poijupaino oli vielä sunnuntainakin jään yläpuolella.

Saunan kuvat

Pääsiäinen meni, mutta taapeloitavaa on edelleen. Kamera jäi ikävä kyllä lähtöhäslingissä kotiin, mutta kuvaillaan taapelit sitten vaikka ensi viikonloppuna.

Asensimme ihan ensi alkuun Motonetistä ostamani poijun vahvistettuna faijan valamalla betonimöykyllä ja Markolta (shamppanjapullolla ostetulla) ylijääneellä I-palkilla jäälle odottelemaan kevättä. Ympäristökeskuksen heikoista jäistä antamat varoitukset eivät ainakaan meidän rannassa olleet kovin kurantteja, sillä kovaa jäätä oli ainakin puoli metriä ja se kesti tuon muutaman sadan kilon painon koko pääsiäisen ajan. Viikon-parin päästä nähtäneen, jaksaako poiju kannatella kettinkiä, jolla se on ankkuroitu noihin painoihin.

Tämän jälkeen sitten taapeloimme tuppeensahatut 75mm paksuiset (todella painavat) koivulankut, joista tulee aikanaan lattialankkuja. Lisäksi parkkasimme ja taapeloimme tuppeensahattuja 32mm mäntylautoja, jotka on sahattu pelkkahirsien kyljistä ylimääräisiksi jääneistä puista. Näistä on tarkoitus tulla aikanaan tuvan sisäkatto. Männyistä jäi vielä noin puolet kuorimatta ja taapeloimatta, ja koivutaapelistakin jäi katto tekemättä.

Tässä vielä hieman lisäinfoa tuosta rakennettavasta saunasta. Siitä tulee siis käsinveistetty hirsisauna, joka rakennetaan 175mm pelkkahirsistä lyhytnurkkaisena ns. lohenpyrstösalvoksilla. Rakennuksen kokonaisala tulee olemaan huimat 25m2 (tähän ei kuulu parvi).

Kuva tulevasta saunarakennuksesta.

Rakennusluvat myönnetty

Pitkän hieromisen jälkeen saatiin rakennuslupahakemukset liikkeelle viime viikon perjantaina. Tänään soittelin Mäntyharjun kunnan vs. rakennustarkastajalle päätöspäivistä, ja hän ilmoitti että luvat on myönnetty tämän viikon maanantaina ja ovat meillä postissa tänään tai pääsiäisen jälkeen tiistaina. Päätöksenteon hitaudesta ei siis ainakaan voi moittia.

Hirret ovat menneet jo veistäjälle Valkealaan, ja puiden kyljistä ja latvoista sahattujen lautojen pitäisi olla tontilla Mäntyharjulla, jonne lähdemme pääsiäisenä parkkaamaan ja laittamaan niitä taapeliin. Kuvia tullee siis pääsiäisen jälkeen.

Puut nurin

Viime viikonloppuna kaadettiin puuta tulevaa saunamökkiä varten. Mukana oli meidän kahden lisäksi Anneli, Olli ja Annikan metsurieno Jaakko. Puita kaadettiin perjantaista sunnuntaihin yhteensä noin kuusikymmentä runkoa, ja maanantaina tuli kuormatraktori noukkimaan pätkityt tukit tienviereen, josta niiden pitäisi liikahtaa sahalle pelkattavaksi vielä tämän viikon aikana.Hirsipelkkojen lisäksi tarkoitus olisi sahata myös hirsistä jäävät kyljet ja puiden latvat tuppeen kattolaudaksi, sekä muutama koivutukki lattialankuksi.

Pakkasta oli viikonlopun aikana jatkuvasti noin 20-25 astetta, mutta jostain syystä hommia tehdessä ei missään vaiheessa tullut kylmä. Lunta tuli viikonlopun aikana aika reilusti, mikä aiheutti myös hieman hankaluuksia puiden hautautuessa lumen alle. Ilmeisesti kaikki saatiin kuitenkin maanantaina kaivettua esiin lumihangesta. Onneksi jäätiin itse paikalle, eikä jätetty hommaa pelkästään metsäkonemiehen harteille, sillä lumen alta potkimalla löytyi ekan keruukierroksen jälkeen vielä aika monta puuta.

 

Tukit olivat kohtalaisen järeitä ja osasta jouduttiin jättämään tyvet käyttämättä hirsiksi, koska sirkkeliin sopii vain 40 cm tukki. Hirsien keskiläpimitaksi tuli n. 30 cm.

Konkeloita saatiin aikaiseksi muutama, tässä niistä pahin. Tästäkin selvittiin, kun tuohon päälle kaadettiin vielä yksi mänty.

Kurkihirreksi valittiin järeä mäntytukki, joka on luonnostaan hieman lenko. Näin pitäisi tulla tukeva katto, kun se asetetaan katolle ikäänkuin "kupera puoli" ylöspäin. Vuosirenkaita laskettiin olevan 97, joten puu on saanut alkunsa Tsaarinajan Venäjällä.

Puuta tuli ihan kiitettävä pino. Aivan kaikki tukit eivät vielä ole tässä kuvassa.

Kiitokset talkoolaisille, ilman teitä olisi ollut aika mahdoton urakka.

Menneen kesän lumia

Ajattelin vihdoin ja viimein koittaa bloggailua, kun näin talviaikaan ei mökkeily muuten vie niin paljon aikaa. Toivottavasti ensi talveksi siihenkin asiaan saadaan korjaus.

Ostimme siis vaimoni Annikan kanssa pitkällisen etsimisen ja hintaväännön jälkeen heinäkuussa 2009 tontin Vuohijärven rannalta Mäntyharjulta. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä huonokuntoinen lautarakenteinen mökki. Kaupanteko meni sen verran myöhäiseksi, että päätimme uudisrakentamisen aloittamisen sijaan keskittyä viime vuonna hieman pienimuotoisempaan puuhasteluun. Tässä hieman kuvallista yhteenvetoa mitä kaikkea viime kesänä saatiin aikaiseksi.

Tontilla tällä hetkellä oleva mökki.

Men at Work. Elokuussa kaivettiin Essin kanssa noin 40m ojaa sähköjohdolle. Sähköyhtiön miehet toimivat kiitettävän ripeästi ja seuraavana viikonloppuna olikin jo kaappi paikallaan.

Sähköt saatuamme oli aika lainata faijalta uppopumppu ja koittaa saada vanha pahasti liettynyt rengaskaivo toimimaan. Poistimme Essin ja vanhempieni avustuksella kaivon pohjalle kertynyttä lietettä ja laitoimme tilalle puhdasta soraa. Tämä ei kuitenkaan vielä aivan riittänyt veden kirkastamiseen. Parin viikon odottamisen jälkeen haimme sitten Mäntyharjun rautakaupasta dolomiittikalkkia, jonka avulla vesi saatiin vihdoin ja viimein kirkastumaan. Kiitokset talkooporukalle.

Kaiken muun tekemisen lomassa ehdittiin myös keräämään marjoja ja sieniä ja tutustumaan Vuohijärven kala- ja rapukantaan. Vetouistelusaalis jäi tosin hieman laihaksi, ainoa maininnan arvoinen kala oli heinäkuussa Frankin ja Essin kanssa vedetty 51 cm taimen. Vetouistelutuntejakaan ei tosin kertynyt kovin paljoa.